Työssäoppimisen rakenteet ja työssäoppimisen yhteissuunnitte
TYÖSSÄOPPIMISEN RAKENTEET
I Eurooppalaisia koulutusta ohjaavia linjauksia
II Työssäoppimiseen liittyvää lainsäädäntöä
III Ammatillisen perustutkinnon perusteet
IV Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitemat
V Koulutuksenjärjestäjän ja työnantajan väliset sopimukset
VI Keskusjärjestöjen ja valtiovallan suosituksia
VII Työssäoppimisen pedagogiikkaa ja pedagoginen johtaminen
VIII Työssäoppimisen rakenteet työpaikalla
Koosteen rakenteista ovat laatineet Maarit Kuosa (Koulutuskeskus Salpaus) ja Pirkko Esko-Asikainen (Hyria)
TYÖSSÄOPPIMISEN YHTEISSUUNNITTELU HUOM! Kaikkia esimerkkejä TOP-yhteissuunnittelusta ei ole vielä linkitetty!!
Suunnitteluvaiheeseen sisältyy työssäoppimisen sisällyttäminen opetussuunnitelmaan pedagogisesti osuvalla tavalla, soveltuvien työssäoppimispaikkojen löytyminen ja sopimusten laadinta sekä opiskelijoiden valmentaminen työssäoppimisjaksolle.
Hanketyössä on tullut esille se, että työelämän ja koulutuksen järjestäjän yhteistyöllä työssäoppimisen suunnitteluvaiheessa on erityinen painoarvo. Työelämän edustajat kokevat tarvitsevansa tietoa opetussuunnitelmasta, työssäoppimisen tavoitteista sekä opiskelijaa koskevista tarpeellisista taustatiedoista.
Laajennetun työssäoppimisen hankkeissa on tähän haasteeseen vastattu esimerkiksi tekemällä työanalyyseja ja avaamalla opetussuunnitelman tutkinnonosia yhdessä työelämän edustajien kanssa sekä hyödyntämällä ja kehittämällä työvälineitä- esimerkiksi sähköisiä top-verkkopalveluja- työssäoppimispaikkojen hankintaan, sopimusten laadintaan ja eri osapuolten väliseen vuorovaikutukseen työssäoppimisen aikana. Liitteenä kuvio Kainuun ammattiopiston TOP-verkkopalvelujen kokonaisuudesta.
Työelämän näkökulmasta on tärkeää, että työpaikalla on riittävät tiedot kunkin työssäoppimisjakson tavoitteista. Kun lisäksi opiskelijoiden opintopolkuja yksilöllistetään ja opintojen loppuun suorittamista edistetään laajennetun työssäoppimisen keinoin merkitsevät ne myös lisääntyvää tuen tarvetta työelämän suuntaan. Haluammekin korostaa sitä, että onnistuneen työssäoppimisen edellytyksenä on työpaikan ja erityisesti työpaikkaohjaajan riittävä opiskelijan tuntemus. Hyviä käytäntöjä on jo kehitetty opiskelijoiden ja työpaikan ennakkovalmentautumisesta työssäoppimisjaksoon, mutta yhdeksi kehittämiskohteeksi se kuitenkin voidaan nimetä.